Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Yleinen

Vastine työllisyyspäällikölle

04.04.2019, antonmerilainen

Kokkola-Lehdessä 3.4. työllisyyspäällikkömme määritteli täys -ja rakennetyöllisyyden sekä välityömarkkinoiden roolin uusiksi. En malta puuttua tähän. Hieno syöttö lapaan, kiitos.

Ensinnäkin, nykyistä työllisyystilannetta emme voi edes samassa lauseessa verrata keskenään 1980-luvun vastaavaan. Tämän muistavat varsin suuri osa väestöstä. Täystyöllisyydestä vuonna 2008 puhuminen on puolestaan lähes vastuutonta kaunistelua. Tämän havaitsemiseksi tietenkin auttaa kokemusasiantuntijuus, mutta kunnan työllisyyteen perehtyneen ei tulisi antaa kevyesti kommentteja täystyöllisyydestä. ”Vertailu on vaikeaa” – retoriikka ei nyt vakuuttanut.

Toiseksi, työttömyys ja työvoimapula ovat kaksi eri asiaa. Työttömyys ei ole kääntymässä työvoimapulaksi; tämän sijaan työvoimapulaa ilmenee tietyillä aloilla. Nämä alat vaihtelevat. Tähän työllisyyspäällikkö yhtyy. Tällä hetkellä esimerkiksi työpulasta kärsivät teollisuus ja terveydenhoitoala. Työvoimapulan aiheuttaa rakennetyöttömyys. Rakennetyöttömyys on ammattitaidon ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma. Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet, eivätkä työttömien osaaminen enää riitä tarjolla oleviin tehtäviin. Pitkät välimatkat lisäävät kohtaamisongelmaa. Siten; kolmanneksi, rakennetyöttömyyden oloissa työllisyystilanne ei välttämättä ole hyvä.

Neljänneksi, on merkillistä että peräänkuulutetaan välityömarkkinoita osatyökykyisten poistamiseksi kortistosta, koska ”kaikki työttömät eivät ole huippuosaajia, mutta hekin tarvitsevat työtä”. Mietitään hetki; välityömarkkinat luotiin 1990-luvulla työttömien ja osatyökykyisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Keinot ovat tänäkin päivänä samat, mm. kuntouttava työtoiminta, uraohjaus ja palkkatukityö. Lienee selvää, että jälkimmäisessä kyseessä ei ole pitkäaikainen palkkatyösuhde. Verotuloja ei tällä saavuteta. Ei myöskään merkittävästi määräaikaisilla työsopimuksilla.

Välityömarkkinoiden merkitys on henkiseen jaksamiseen ja osaamiseen panostaminen. Siis työelämään paluun mahdollistaminen. Väliaikaisen työllistämisen osalta, yhtenä tavoitteena tulisi olla yhdistysten ja säätiöiden yleishyödyllisen työllisyystoiminnan kehittämisen taloudellisten lisäresurssien lisääminen. Mainitaan vielä, että työmarkkinatukea saaneista noin puolet ansaitsisivat päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Eri asia sitten on, millaista huolta työttömyyden todellinen laskeminen aiheuttaisi osingonsaajille ja inflaatiolla palkkaduunareita pelotteleville ”työnantaja”(sano, ”työnostaja”) -tahoille. Kapitalismi tarvitsee ja ylläpitää työttömyyttä. Kyseessä on jälleen yksi poliittisesta tahtotilasta riippuva asia, tarvitsemme vain talousdemokratian.

Anton Meriläinen, Työttömien Keskusjärjestön hallituksen jäsen

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *