Yleinen

Demokratian edellytys – Sosialismi

03.06.2016, antonmerilainen

Vasemmistopuolueiden rivijäsenet ovat jälleen huolissaan sosialismin sanana hengissä pysymisestä. Kenties enemmän huolta tulisi herättää haluttomuus keskustella julkisesti kansallistamisen välttämättömyydestä. Vasemmistoliitto on esittänyt sentään pankkien valtiollistamista.

Vastakkaisia käsityksiä vallitsee demarien kuin myös vassujen kesken siitä, miltä osin on tapahtunut kehitystä sosialismiin. Yleensä joko katsotaan erilaisten hyvien asioiden olevan sinänsä jo sosialismia — siis sosiaalisuus ja sosialistisuus käsitellään samana — tai sitten tylysti todetaan, ettei kehitystä ole tapahtunut laisinkaan.

Valtion roolin kasvaminen on oikealta tarkoituksen mukaisesti samaistettu sosialismiin ja pyritty demonisoimaan. Tähän ei juuri ole puututtu, on vain kehuskeltu työväenliikkeen merkityksestä yhteiskunnan muuttajana. Liikkeen merkitystä ei kenenkään tulisi väheksyä, mutta saavutukset ovat hieman kihahtaneet hattuun, eivätkä uudet ideat ole helposti saaneet elintilaa.

Talousmahti ryöstää demokratian

Talouden keskittyminen suuryritysten haltuun tukahduttaa demokratian, koska taloudellinen valta on yhtä kuin poliittinen valta. Miten uudistusmieliset sosialistit vastaavat tähän haasteeseen?
 
Yksityisen vallankäytön hillitsemiseksi esitetään usein kilpailua julkisen yritystoiminnan taholta. Kuulostaa kalliilta. Julkisen yritystoiminnan katsotaan olevan välttämätöntä aloilla, joissa teknisistä tai luonnollisista syistä johtuen ei ole taloudellisesti järkevää kilpailla. Sinänsä järkeen käypää, sanomme.

Tämä johtaa mukautumiseen kapitalismiin oloissa, jossa ihmisen tarpeet jäävät voiton tuottamisen jalkoihin, ja jossa oikeutta saa yksinomaan isolla lompakolla. Ylhäältä saneleva, oligopolisen omistajaluokan etuja ajava ’porvarillinen demokratia’ ei puolusta julkista yritystoimintaa vapaaehtoisesti.

Kun kunnan peruspalveluiden valtionosuuksia leikataan – huolimatta valtion matalasta velkatilanteesta ja kohtuullisesta viennistä – kunta ei kykene rahoittamaan peruspalveluja. Julkisen yritystoiminnan haihtuminen vahvistaa yksityisen tahon taloudellista, poliittista valtaa. Peruspalveluiden tehtäväalueista mm. sosiaali- ja terveydenhuolto kärsii valtionosuuksien leikkauksista, jolloin suureen ääneen syytetään julkista tahoa tehottomuudesta ja vaaditaan yksityistämistoimia.

Kansallistamisohjelmaa kehiin

Kaikilla niillä aloilla, joilla ei voida turvata järkeviä taloudellisia valtasuhteita, on yhteisomistus sekä tarkoituksenmukaista että välttämätöntä. Koska kaikenlainen taloudellisen vallan kasaantuminen aiheuttaa ongelmia, on yhteisomistus järjestettävä itsehallinnon ja hajakeskityksen periaatteiden mukaisesti. Hallintoelimissä on oltava edustettuina julkinen valta, toimihenkilöiden edustus ja kuluttajien intressi.

Talouspolitiikassa markkinoita ei voida pitää arvona itsessään, vaan organisaatiomuotona, joka auttaa täyttämään tiettyjä tehtäviä rinnakkain muiden taloudellisten ohjausmuotojen kanssa. Siksi sosialistinen talouspolitiikka ei saa rajoittua markkinatalouden virheellisten kehityssuuntien korjailuun.

Valtion eli julkisen omistuksen ja yhteiskunnallisen omistuksen ero täytyy näkyä vasemmistopuolueiden ohjelmissa. Sosialismilla on sekä sanana – teoriana – että käytännössä merkitystä.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *