On noussut esille puute erityislasten koulunkäyntiavustajista. Huolimatta siitä, että aihe on minulle aiemmin vieras, tahtoisin kuitenkin tuoda esiin huoleni. Mistä siis on kysymys?
Koulunkäyntiavustaja auttaa ja tukee oppilasta tehtävissä, joissa tämä ei kehitysvaiheensa, vammansa tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi selviydy itse. Avustaja voidaan palkata kuntaa, koulua, erityisluokkaa tai yhtä tai useampaa oppilasta varten. Koulunkäyntiavustaja auttaa esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsiviä, kehitys-, liikunta- ja aistivammaisia ja autistisesti käyttäytyviä.
Työnkuva vaihtelee tilanteen mukaan;
Opetusmateriaalin valmistelu
Oppilaskuljetuksiin osallistuminen – koulukyydit
Oppilaan avustaminen – fyysiset hoiva -ja huolenpitotehtävät
Oppimistilanteen ohjaaja – opetustehtävät: valvominen, ohjaus
Kasvun tukija – työrauhan ylläpito, aikuisen malli
Erityisopetuksen tiimin jäsen – palavereihin osallistuminen, yhteyksien ylläpito
Hän on todellakin monipuolinen yhteisön ruuvimeisseli, jonka ansiosta kunta säästää mm. terveyskuluissa.
Kuinka paljon käsipareja häneltä sitten nykyään vaaditaan?
Kuntaliiton tilastojen mukaan koulunkäyntiavustajien tiheys on keskimäärin, koulusta riippuen, yksi avustaja / 64 oppilasta.
Merkittävä luku. Palkan Taloussanomat ilmoitti v. 2010 olevan n. 1900 euroa. Nykypäivänä kohtuullinen palkkatoive.
Tarpeeton menoerä?
Suurimmat tuloerät kaupungille ovat verotulot ja valtionosuudet, joten kaupungin kyky huolehtia palveluistaan riippuu näiden kehityksestä. Kun valtionosuuksia on leikattu palveluiden yksityistäminen päämääränä, on koulunkäyntiavustajista luovuttu, monien muiden oleellisten arjen tukipalveluiden mukana.
Koulunkäyntiavustajien määrää on ollut helppo karsia, koska laista on puuttunut selvät kriteerit sille, kuinka oppimisen tuki on järjestettävä. Avustajaa pyydettäessä ilmoitetaan, että budjetissa ei ole enempää varoja avustajien palkkaamiseen. Eikö erityiskoulunkäyntiavustajaa enää arvosteta, vai ollaanko budjettiarviossa todella näin kyynisiä erityislasten tarpeita kohtaan?
Jouluna 2012 Kokkolan kaupungin rahoitusjohtaja kirjoitti, että
”Pakollisten menojen lisäksi on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaupungin kehittämiseen ja elinvoiman vahvistamiseen jää resursseja.”
Ennaltaehkäisevä työ terveyden ja opiskelun edistämisessä olettaisi olevan kaupungin elinvoiman vahvistamista, ja tämän myötä resursseja kaupungin kehitystyöhön antavaa. Sosiaali -ja terveysmenoihin on Kokkolassa lähimenneisyydessä käytetty enemmän rahaa vuosittain, kuin keskisuurten suomalaiskuntien keskiarvo on edellyttänyt. Yhä useammin asukkaiden mieleen nousee kysymys, mihin rahat ovat kohdistuneet kun peruspalveluissa on selkeää takkuamista ja suoranaisia aukkoja.
Ei ole oikein asiakasta eikä työntekijää kohtaan, että erityiskoulunkäyntiavustajia kierrätetään säästösyistä. Vanhemmat haluavat katetta rahoilleen, eivätkä he suvaitse lastensa palveluista säästämistä suurpääoman intressien tähden.
Siispä; riittävästi koulunkäyntiavustajia jokaiseen kouluun. Se on jokaisen erityislapsen oikeus.
Merkinnät RSS-syötteenä