Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Yleinen

EU ja periaatteista

27.02.2014, antonmerilainen

Puolueen rooli on olla työväenluokan osa, sen järjestäytynyt, tietoinen etujoukko. Korkea järjestäytyneisyys tekee mahdolliseksi johtaa palkansaajien ja sen liittolaisten taistelua suunnitelmallisesti.

Vapaustaistelu porvarillisen nationalismin ja kapitalismin riiston tuhoamiseksi voi olla menestyksellistä vain silloin, kun kansalliset osastot toimivat aidosti kansalaisten etujen hyväksi, ja kansainvälinen solidaarisuus yhdistää työväenluokan että kaikkein vähäosaisimmat punalipun alle.

Nämä periaatteet ovat unohdetut, eivätkä edes kansalaisjärjestöt jaksa uskoa politiikan merkitykseen strategisena aseena luokkavastustajien voimien heikentämiseksi.

Kiistely demokraattisten uudistusten puolesta on muuttunut itsetarkoitukseksi, samalla kun kompromissit ovat vaikeuttaneet rationaalisesti (sosialistisesti) toimivan, paremman yhteiskunnan saavuttamiseksi merkityksellisten poliittisten ja taloudellisten edellytysten luomista. Ihmisten etujen mukaiset tavoitteet jäävät saavuttamatta tuotantoa ja voittoa kiljuvan suurpääoman luokkaetujen valtatiellä.

Välttämättömänä ja kansallisena etuna esitetään työtahdin nousua, kiireettömän elämänasenteen halveksuntaa laiskuutena, eläkkeiden ja palkkojen leikkausta, ja kunnallisten palveluiden hävittämistä. Tämä kaikki vain aluksi.

Työaikaa ei ole kokoaikaisessa työssä lyhennetty vuoden 1990 jälkeen. Helatorstain ilmestyminen kalenteriin tuskin lisäsi työssä jaksamista.

Eu:n laillisuuspohjan kaventaminen äänestämättä jättämällä ei luonnistu Suomalaisessa asennekulttuurissa. Äänestäminen on ainoa muisto demokratiasta, toisille keino luoda illuusio vaikuttamisesta, toisille ”kuka on suosituin persoona” -viihteen lisämauste arkeen. Äänestäminen on lähes verrattavissa asepalvelukseen; kukaan ei sisimmässään hyväksy tästä kieltäytynyttä.

Koska äänestäminen tulee tapahtumaan, suosittelisin ihmisiä vakavasti harkitsemaan kenet he valitsevat ’lautakuntiin’ Brysseliin. Vähintä mitä voitaisiin edellyttää, olisi että edes vasemmalle kallellaan olevat tekisivät tarkan arvion ehdokkaista. Kärjistäenhän voimme sanoa, että rationaalisesti ajatteleva on sosialisti.

On arvostettavaa, että on ihmisiä, jotka puhuvat vaaliboikotin puolesta. Kritiikkiin on täysin aihetta. Mutta uskottavuus on useimmilla mennyt valtamedian pommituksissa ja vaihtoehtojen epäselvän esittämisen myötä. Realistinen arvio minusta on, että ehdokkuus ja äänestäminen ovat osa strategiaa tuoda esiin porvarillisen yhteiskunnan näkökulmasta vallankumouksellisia ideoita esille.

Mitään ei voida kuitenkaan kansainvälisesti saavuttaa, jos oman maan kansalaiset kärsivät kapitalismin ristiriitojen myllerryksessä ja apatiaa luovassa ’jatkuvan kasvun’ kiireessä irtaantuneina tuotannosta.

On palautettava politiikka politiikkaan. On tuotava periaatteet myös käytännössä kansakunnan tietoisuuteen.

Demokratia voidaan saavuttaa, petokset kadottaa. Jos tilanne joskus kärjistyy yhteiskunnallisen vallankumouksen tasolle, on meidän yhdistettävä voimamme pientä eliittiä ja heidän etujaan ajavia vastaan. Passiivinen oleminen ”rattaissa” jää vallihaudassa makaamiseksi, kunnes vihollinen rynnistää viimeistenkin, hyljättyjen asemiemme ylitse. Näin ei saa käydä.

Kyllä, eliitti tulee hyödyntämään propagandistisesti äänestysprosenttia, mutta se on pienimpiä huoliamme. Täytyy luottaa kanssaihmisen älyyn lukea rivien välistä. Sinä myöskin olet työläinen, sanoo vanha laulukin.

Yhdessä eteenpäin. Ihmisten tähden.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *