Hallitus julkaisi kesällä esityksen työttömyysturvaan tehtävistä heikennyksistä. Kyseessä on hallituksen pyrkimys työttömyysturvan uudistamiseksi, jonka myötä hallitus tavoittelee 200 miljoonan euron vuosittaista säästöä ansioturvamenoissa. Ansiopäivärahan keston lyhentymisen ohella merkittävä toimenpide on myös omavastuuaikaa koskeva muutos. Omavastuuaika on tällä hetkellä viisi päivää, lakimuutoksen jälkeen omavastuuaika pidentyy seitsemään päivään. Hallituksen esityksessä työuran jälkeen maksettavasta korotusosasta ja ansio-osasta luovutaan. Korotetun ansio-osan laskentasääntöä muutetaan siten, että korotetun ansio-osan määrä alenee.
Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto pitää esitystä kannatettavana. Työntekijäjärjestöt puolestaan suhtautuvat kielteisesti ehdotettuihin työttömyysturvan heikennyksiin. Leikkausten ei katsota edistävän työllistymistä tai tuovan riittäviä säästöjä työttömyysturvan rahoituksen kestävyyden parantamiseen. Muutosten pelätään tulevan voimaan liian nopealla aikataululla, ja työttömyyspäivärahan keston lyhentämistä vastustivat kaikki järjestöt.
Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat korostaneet esityksen merkitystä osana julkisen talouden säästötavoitteiden toteuttamista. Esityksen puutteina on esiin tuotu esimerkkinä se, ettei esitys huomioi kannustinloukkuja, jotka syntyvät ihmisten päätyessä ansioturvalta perusturvan varaan. Sosiaali -ja terveysvaliokunnan enemmistö katsoi, että hallituksen tavoite työttömyysjakson lyhentämiseksi on kannatettava ja esitys riittävästi perusteltu. Näin saavutaan tilanteeseen, jossa ansioihin perustuvaa päivärahaa saava työtön työnhakija oltuaan kykenemätön työllistymään ennen päivärahakauden päättymistä, siirtyy työmarkkinatuen saajaksi aikaisemmin. Omavastuuajan pidennys lisää entisestään työttömyyden alkuaikana tarvetta hakea toimeentulotukea. Tilastot osoittavat, että henkilön pudotessa ansioturvalta toimeentulotuen varaan, työllistymisen todennäköisyys laskee. Valiokunta myönsikin, että kokonaisarvio muutosten vaikutuksista väestöryhmien toimeentuloon olisi tarpeen.
Riittävän toimeentulon takaava työttömyysetuus mahdollistaa tehokkaan työnhaun. Työttömyysetuuden riittävän tason lisäksi työttömyysturvan sanktiot tulisi asteittain purkaa sekä suojaosaa kehitettävä. Byrokratian vähentämiselle on ilmeinen tarve ja kaiken kaikkiaan työttömyysturvan leikkaaminen tulisi välittömästi perua. Myös Työttömien Valtakunnallinen Yhteistyöjärjestö – TVY katsoo, etteivät hallituksen esitykset ole työllisyyden edistämisen näkökulmasta järkeviä. Jäsenyhdistysten yksiselitteinen viesti on ollut, että työttömät ovat motivoituneita työnhakijoita. Ansiosidonnaisen enimmäiskeston lyhentäminen on ennen kaikkea säästötoimenpide passiivikustannuksiin, ei työllisyyttä lisäävä toimenpide.
Työllisyysmäärärahojen nostamista vaaditaan laajasti. Esimerkiksi yhdistyksille, säätiöille, kunnille ja kuntayhtymille palkkatuki on rajattu vain 3000 henkilötyövuoteen. Kolmannella sektorilla on tuhansia täyttämättömiä työpaikkoja. TVY:n kanta, että palkkatuen henkilötyövuosia lisättäisiin 10 000:n, on kannatettava vaatimus. Lausunnossa hallituksen esitykseen TVY kommentoi palkkatuesta viisaasti:
”Palkkatuella on järjestetty esimerkiksi työttömien yhdistyksissä hyviä lyhytkestoisia työpaikkoja työttömille, jotka eivät muutoin ole sijoittuneet avoimille työmarkkinoille. Palkkatukipaikka kolmannella sektorilla ei ole ainoastaan väylä avoimille työmarkkinoille vaan se on yhteiskunnan edun mukaista lisäarvoa tuottava työpaikka. Työpaikka yhdistyksissä parantaa työkykyä, osaamista ja elämänhallintaa, perheiden hyvinvointia ja parantaa sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Lisäksi sillä luodaan palveluita muille köyhille ihmisille.”
Muutoksia on tulossa vielä useita lisää. Joulurauhan toivoisi koskevan myös työttömänä olevia työnhakijoita. Työttömyysetuuksien leikkaukset tilanteessa, jolloin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut ja työttömyys on ennätyslukemissa, ovat kyseiset toimenpiteet poikkeuksellisen lyhytkantoista pikavoittojen tavoittelua. Puheet työvoimapalveluiden tehostamisesta yksityisiä palveluntuottajia käyttäen huolestuttaa myös. Olisikin toivottavaa, että te-toimistoille ehdotettu 17 milj. euron määräraha jaettaisiin te-toimistoille, joilla on toimistoissaan henkilöstövaje. Päällekkäisten ohjausten järjestäminen on arveluttava idea.
Toivotan jokaiselle hyvää joulua ja mielenrauhaa tulevalle vuodelle.
Anton Meriläinen
Puheenjohtaja
Kokkolan Työttömät ry
Merkinnät RSS-syötteenä