Yleinen

Shakki – Ajatusten vuorovaikutus

14.07.2016, antonmerilainen

Usein ”ajatteluun tottumattomat” aivot aiheuttavat tilanteita, jolloin ehdotetaan yhtä, toteutetaan toista ja samalla ajatellaan kolmatta vaihtoehtoa. Tämä ei tarkoita, että kyseiset aivot omaava olisi tyhmempi kuin muut. Hän vain ei ole vuorovaikutuksessa ajatustensa kanssa. Näin käy usein myös shakissa.

Sosiaalisissa tilanteissa tämä aiheuttaa usein ongelmia ja sitä kutsutaan joskus ajattelemattomuudeksi. Shakissa puolestaan harkitusta siirrosta luopuminen pitkänkin analysoinnin jälkeen osoittaa unohdusta, että analysoimamme siirto herätti alunperin kiinnostuksemme syystä, ja sen hylkääminen perusteetta johtaa seuraamuksiin. Syynä on tietenkin myös keskittymisen herpaantuminen, joka toisilla on herkemmässä.

Samoin kuin shakinpelaajan ”rutiinia”, myös keskittymiskykyä tulee harjoitella säännöllisesti. Molemmat koostuvat aiemmin hankitun kokemuksen alitajuisesta hyödyntämisestä ja kerätyn informaation kyvykkäästä ”arkistoimisesta” mielemme sopukoihin.

Kuten uudet taidot, vaativat esimerkiksi uusien shakkiavausten oppiminen aina tietyn määrän harjoittelua ennen kuin niiden hyödyllisyys pääsee esille. Opiskellessa ei kuitenkaan tulisi pakottaa itseään keskittymään liikaa, ja omien rajojen löytäminen onkin viisauden alku. Kokemusten hankinta ja pieniin asioihin vähän kerrallaan keskittyminen edesauttavat keskittymiskyvyn kehitystä yleisesti.

Reaktiivinen shakinpelaaja voi saada häiritsevän ärsykkeen joka ”kelaa alkuun” analysointiprosessin. Turhautuminen ja ajanpuute yhdistettynä kyvyttömyyteen ajatella ’akateemisen’ hallitusti johtaa vaarallisille vesille. Vuoden 1972 shakin maailmanmestari ’Bobby’ Fischer on esimerkki reaktiivisesta persoonasta, joka kovalla työllä opetteli hillitsemään kriittisellä hetkellä pahimmat psykoottiset reaktionsa. Onneksi hänen aikanaan miettimisaikaa oli runsaasti!

Akateeminen ajattelu ja shakki löytävät toisensa herkästi; molemmissa kriittinen ja kokonaisuuksia harkitseva ajattelu on yhteistä. Tiedonjano, kysymysten tekeminen, antaa motivaatiota uuvuttavan pitkille työtunneille, joita erityisesti yliopisto-opiskelijat ja shakin ammattilaiset puurtavat. Toiset informaatiota väitöskirjoihinsa etsien, toiset kirjoista informaatiota shakkilaudalle hakien, käytännön peliin valmistautuen.

Ajatteluprosessi joka opiskelijoille on tärkeää menestyksen kannalta, sopii hyvin shakin tietomassan tutkimiseen. Shakissa toisaalta ei aina haeta objektiivisinta totuutta toisin kuin akateemisessa kriittisessä ajattelussa. Silti shakki ja opiskelu tukevat toisiaan yhtenevän työprosessin kautta. Shakki ei ole yksinomaan pelaamista eikä opiskelu pänttäämistä.

Teoria yksin ei takaa kuitenkaan menestystä pitkällä tähtäimellä. Koulusta valmistunut ei ole heti ammattilainen, eikä shakkiteoriaa tutkinut shakkimestari. Useimmissa maissa koulut pyrkivät ahtaamaan tietoa opiskelijoihin, mikä on taas pois asioiden ymmärryksestä. Tästä usein shakinharrastajia varoitetaan, sillä tiedon määrä ei korvaa laatua – eli käsitystä siitä mitä on oppinut.

Riippumatta onko vastustajasi shakissa analyyttisempi vai ’romanttisempi’ pelaajatyyppi, hänen ”hysteeriset psykoosinsa” (jos hänellä sellaisia ilmenee), kuten ajatuksen halvaantuminen kriittisessä asemassa, taktiikkasokeus, häilyminen erilaisten impulssien välillä -mikä haittaa kykyä tehdä valintoja- ovat kaikki asioita joita voi pelin aikana ”sorkkia”, provosoida. Pyritään vastustajalle epämiellyttäviin konflikteihin ja harhauttamiseen. ”Oikeassa” elämässä tälläinen tuomittaisiin toisen hyväksikäytöksi, shakissa toisen heikkouksien hyödyntämiseksi.

Ellei shakinharrastaja ole sinut itsensä kanssa ja pääosin tasapainoinen yksilö, hänen on vaikea hyötyä oppimastaan. Tämä on shakin pelaamisen kannalta valitettavaa, sillä shakki on periaatteessa oppimisprosessi joka ei pääty koskaan. Tällöin on hyvä muistaa, että aina tasaisin väliajoin tietylle tasolle päästäkseen harrastajan täytyy kehittää mielikuvitustaan ja luonnettaan yleensä. Saavuttaakseen uusia tasoja shakissa, käytännössä kaikki maailmanmestarit ovat olleet kiinnostuneita muistakin asioista ympäröivässä maailmassa.

Sekä lihakset että mieli kaipaavat säännöllistä harjoitusta. Meidän tulee olla vuorovaikutuksessa ajatustemme kanssa.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *