Työttömien arki saa jälleen palstatilaa hallituksen jatkaessa kyseenalaisia toimiaan. Yle ym. valtamedian edustajat pommittavat työttömiä syyllistäviä artikkeleita, ja Veljekset Keskinen osallistui herjaukseen Ykköset-lehdessä julkaistun pilakuvan muodossa. Kuvan julkaisun tarkoitus saattoi olla viaton, mutta työttömät ovat kokeneet kuvan leimaavaksi. Ei enempää tuosta, mutta surullista tämä on.
Työ ja elinkeinoministeriön mukaan työttömyys on kääntynyt laskuun. Varmaa tietoa työttömien lukumäärästä ei kuitenkaan ole, koska vuoden aikana on ilmennyt, että työttömyyden tilastoinnissa on ollut tilastoharha. Lukuja julkaistaan jatkuvasti eikä niitä ole mielekästä tässä uudelleen esitellä. Lukijoiden kannattaa suhtautua varauksella erilaisiin työttömyyslukuja koskeviin ilmoituksiin.
Työnhaun katkaiseminen on perustunut työnhakijoiden omaan ilmoitukseen. Kolmen kuukauden välein tapahtuva haastattelu on viranomaisten kertoman mukaan lisännyt tilastojen luotettavuutta. Aina sopii vakuutella ja omalla vastuulla uskoa.
Työttömien yhdistysten keskuudessa järjestettyjen kyselyiden perusteella työttömien yhdistysten vetäjät kantavat yhä enemmän huolta työttömien toimeentulosta, palveluista ja TE-toimistojen tiukentuneesta sanktiolinjasta. Etenkin pitkäaikaistyöttömiltä nähdään puuttuvan riittävät oikea-aikaiset palvelut.
TE-toimiston resurssit ovat suurin ongelma.
Palkkatukirahaa on liian vähän kolmannelle sektorille ja palveluohjauksessa on edelleen reippaasti parantamisen varaa. Pitkäaikaistyöttömien kolmen kuukauden välein tapahtuva haastattelu ei ole erityisesti lisännyt työttömien osallistumista palveluihin. Kentältä kuullaan usein moitteita, että henkilökohtaiset haastattelut eivät ole koskaan toteutuneet, mikä kertoo edellä mainitusta resurssien puutteesta.
Kunnilta toivotaan työttömille ilmaista terveydenhoitoa, kuntouttavan työtoiminnan tarjoamista niille, jotka hyötyvät kuntouttavasta työtoiminnasta sekä varhaiskasvatuksen turvaamista työttömien perheiden lapsille. Jos yksityiset palveluntuottajat alkavat jatkossa työskennellä samalla virkavastuulla kuin TE-toimiston virkailijat, miten varmistetaan että yksityiset palveluntarjoajat toimivat julkisen hyvän eteen?
Palveluntarjoajien erot ovat selkeät; yksityisten yritysten tavoitteena on maksimoida voitot ja julkisten palveluiden rooli on toimia yleisen hyvän eteen. Pyrkimyksenä tulisi toimia mahdollisimman matalalla verorasitteella heikentämättä työttömien oikeusturvaa. Pian herääkin kysymys, onko tarkoituksenmukaista ohjata yhteisiä verovaroja yritysten voittojen takaamiseen?
Kunnilla on kirjava käytäntö työttömyyden hoidon suhteen. Kustannustehokkuus korostuu, jolloin nopeiden toimenpiteiden vaikuttavuutta, laatua tai pitkän kantaman tuloksia ei aina seurata. Työ -ja elinkeinoministeriön ohjaus on tällä hetkellä epäselvä, eikä sillä ole keinoja puuttua vääriin käytäntömalleihin tai avustusten väärin käyttöihin. Oman aseman optimoinnin sijaan kuntien pyrkimys maakuntamallissa on sujuva yhteistyö, mutta maakunta on vain niin viisas kuin ihmiset, jotka sen muodostavat. Valitettavasti uhkana on, että samat paikallispoliitikot ja virkamiehet vaikuttavat asioihin jatkossakin.
Maakuntavaalit pidetään lokakuussa 28. päivä 2018.
Työttömien Keskusjärjestö TVY korostaakin, että on tärkeää, että työttömyyttä ymmärtäviä ja työllisyyspolitiikasta kiinnostuneita ehdokkaita on ehdolla vaaleissa puoluekantaan katsomatta, koska TE-palvelut siirtyvät jatkossa maakunnille. Työttömien on tärkeää välittää asiantuntemustaan ja ehdottaa ehdokkaita. Puolueisiin kannattaa olla yhteyksissä ja jos mahdollista, ilmoittautua ehdolle.
TVY kertoo kotisivuillaan, että Suomen hallituksen tavoittelemien SOTE-uudistukseen kytketyt valinnanvapauslaki ja maakuntauudistuksen toimeenpano lykkääntyvät vuoteen 2020. Ajankohta on ajoitettu eduskuntavaalien jälkeen. Maakuntauudistukseen kytkeytyy myös kasvupalvelulaki, jolloin työllisyyspalveluiden järjestelyvastuu siirtyy maakunnille. Kasvupalvelulain luonnoksessa hahmotellaan yrityslähtöistä työllisyysmallia, joka haastaa totutut tavat toteuttaa palvelujen tarjontaa.
Työttömien aktiivimalli, jossa työttömyysturvan määrä leikkaantuu 4,65 % mikäli työtön ei työllisty tai osallistu ”työllisyyttä edistäviin” toimenpiteisiin viikon verran 65 päivän jakson aikana, tuli hiljattain voimaan. Ammattiliitot järjestivät hienon mielenosoituksen Helsingissä, mutta aktiivimalliin se ei valitettavasti vaikuttanut. Aktiivimallin pariksi kaavaillaan vuonna 2019 aktiivisen työnhaun mallia, jossa mahdollisesti korostuisi itsenäinen työnhaun seuranta. Uudistukset tulevat kasvattamaan odotuksia Työttömien Keskusjärjestön edunvalvontaan. Samoin kansalaisten tulisi ravistaa itsensä yhteiskunnallisesta horroksestaan ja julistaa vastalauseensa julki. Varautukaa. Talvi on päättymässä.
Merkinnät RSS-syötteenä