Aatteellinen, aito Anton Kokkolasta

Suomessa työvoimapalvelulaissa (10 c §) puhutaan ”oikeudesta” työnhakusuunnitelmaan. Oikeudesta puhuminen menettää kuitenkin pohjan, koska työtön ei voi kieltäytyä mainitusta yhteistyöstä ilman vahingollisia seuraamuksia itselleen. Oikeudet osoittautuvat mm. työttömyysturvan katkaisemisen myötä velvoitteiksi. Puhutaan työnhakijan ’laiminlyönneistä’. Pakkoyhteistyö ei mielestäni kuitenkaan kuulu sivistysvaltioon.

Työttömien syyllistäminen, simputtaminen, keinotekoinen työttömyysturvan piiristä poistaminen ja etuuksien katkaisulla uhkailu ovat ihmisoikeusrikoksia. Pakollisuuden on lisäksi osoitettu olevan tehoton keino ilmoitettuun tavoitteeseen, ihmisten aktivointiin työnhaussa ja ammattitaidon parantamiseen.

’Kuntoutukseen’ velvoittamisen vaarat

Kuntottavan työllistämisen perustelu, syrjäytymisen ehkäiseminen, on valheellinen.  Työsopimuslain ulkopuolelle alistetut saavat loppuiäkseen leiman, joka varmistaa työttömän lopullisen syrjäytymisen. Koska heidän osallisuutensa tuotannon tuloksista ei perustu tuotantoon osallistumiseen, vaan ihmisarvoa loukkaavaan sosiaalipoliittiseen tulosiirtoon, työtön syrjäytyy sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Se että kuntoutettavilla on toisensa, on sekä sosiologiselta että psykologiselta kannalta katsoen laiha lohtu.

Sosiaalisesta vuorovaikutuksesta -yhteiskunnasta- syrjäytetyn työttömän persoonallisuus repeää. Hänen kyvyttömyytensä toteuttaa itsenäisesti arvojärjestelmäänsä vaarannetaan. Työttömyys onkin eräs pahimmista rikoksista ihmisenä olemisen oikeutta kohtaan, aiheuttaen myös yhteiskunnallista levottomuutta muun muassa rikollisuuden kasvulla. Kapitalismi on kuvattujen seurausten aiheuttaja.

Objektiivinen tosiasia on, että työttömyys ei johdu työttömän sielunmaisemasta, vaan kapitalistisesta talousjärjestelmästä. Työttömyyden aiheuttajana on liian vapaana jylläävä pääoma, jolle on maksettava korkoa. Näin aiheutetaan yritysten pääomakustannusten kasvaminen ja palkkatyölle maksettavan osuuden laskeminen. Yksityiseen omistusoikeuteen perustuva yhteiskunnallinen tuotanto ei kykene työllistämään -elättämään- kansalaisiaan.

Mutta onko pakkotyöstä koskaan virallisesti valitettu?

Ei ole ensimmäinen kerta kun työtön on tehnyt valituksen oikeuksiensa rikkomisesta, koskien kiristämistä/pakottamista työhön.

Vuonna 2005 Lidwina Schuitemaker Hollannista teki valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Hänet haluttiin velvoittaa ”hänelle sopivaksi arvioituun” työhön etuuksien heikentämisen uhalla. Tässäkään tapauksessa ei ole ensimmäinen kerta, kun valtiovalta käyttää pakottamisen välineenä esim. työttömyysturvan katkaisemista.

Paikallishallinto ei nähnyt työttömän olevan oikeutettu valittamaan ’ilmoituskirjeestä’. Ilmoitusluontoiseen asiaan ei voinut puuttua. Lakihan lisäksi sanoi, että iältään 18 ja 65 -vuotiaat olivat velvoitettuja vastaanottamaan työtä vastineeksi etuuksistaan. Laissa myönnettiin, että työtön joka ei kyennyt muuten toimeentuloaan varmistamaan, oli oikeutettu taloudelliseen tukeen, jota valtiot ovat ihmisoikeussopimuksen mukaisesti velvoitetut työttömälle antamaan.

Schuitemaker ilmoitti, että hän oli Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljännen artiklan toisen pykälän uhri. 4 artikla Orjuuden ja pakkotyön kielto, kohdassa kaksi sanotaan, että ”Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.” Tätähän Suomessakin toteutettava sanktio-järjestelmä edustaa.

Oikeus ei havainnut valittajan etuuksien heikentyneen työstä kieltäytymisen johdosta. Ehkä syynä oli, että hakija teki valituksen jo kuukauden sisällä työvelvoitus -ilmoituksen saapumisesta. Mikä olikin sitten syy etuuksien säilymiseen -huolimatta heikennysuhkauksista- oikeus ei nähnyt hakemusta ’hyväksyttävänä’. Alla olevasta linkistä voivat englannin kielen hallitsevat lukea asiasta tarkemmin.

Suomessa etuuksien leikkausta toteutetaan ahkerasti, joten olisikin mielenkiintoista nähdä, mihin päätökseen ihmisoikeustuomioistuin olisi pakotettu tilanteessa, jossa valittajan oikeuksia konkreettisesti heikennetään. Oikeushan antoi aiemmin selvästi ymmärtää, että toimenpiteisiin oltaisiin ryhdytty, jos valittajan etuudet olisivat heikentyneet työstä kieltäytymisen johdosta.

Tätä odotellessa ja lämpöistä kesää toivoessa…

Liitteet:
http://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-99039#{%22itemid%22:[%22001-99039%22]}
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063
http://sosialisminkupla.blogspot.fi/2014/02/5_1.html