Aatteellinen, aito Anton Kokkolasta

Kauan on kulunut siitä, kun kansan enemmistö tunnisti kapitalistisen talousjärjestelmän köyhyyttä ja epävarmuutta aiheuttavan luonteen, ja oli valmis hyväksymään kansallistamistoimenpiteiden välttämättömyyden. Aloilla, joilla on huomattavaa merkitystä koko kansantaloudelle, sallitaan edelleen yleisten etujen kustannuksella tehtävän voittoa. Vuosikymmeniä kansallistamiskysymystä on erillaisin verukkein viivästetty. Milloin kommunistit olisivat suunnitelleet Helsingin valtausta, tai sosialisoinnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia ei vielä oltu …

Yhteiskunnallinen hyökyaalto ei yllä sitten millään meille saakka huolimatta silmiinpistävästä muutoksen tarpeesta, jonka valtajärjestelmän rakennekriisi tuottaa. Monopolien ja valtion liitto on vahvistunut, ja Suomen porvaristo on oppinut tekemään oikealla hetkellä myönnytyksiä sekä tekemään vasemmistoa tyydyttäviä uudistuksia. Väistämättä mieleeni tulee Saksalainen sosiologi, Ralf Dahrendorf, joka kirjoitti yhteiskunnallisten selkkausten sääntelypolitiikasta. Hänen näkemyksensä herättivät kiinnostusta 1960-luvulla. Dahrendorf kehoitti …

Vasemmistoliitto järjesti kyselyn EU:ta http://us1.campaign-archive1.com/?u=d372a43b8c0f25ce08fc34adf&id=63275524e9 vaalien lähestyessä vääjäämättömästi. Allekirjoittanut sai mahdollisuuden aatteelliseen paasaukseen, ja nyt jaan näkemykseni, millaisia vaaliteemoja Vasemmistoliitto voisi harkita. Kyselyn kommentti-osio oli rajattu, enkä laiskuuttani tee täydennyksiä. Näin lukija saa raa’an alkuperäis’ version nähtäväkseen. Sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ympäristöystävällinen Eurooppa 1. Suomesta ilmasto- ja ympäristöpoliittinen edelläkävijä Suomen tulee edistää esimerkillään uusiutuvia energiamuotoja ja …

Valtion vuosikymmeniä jatkuneet tuet suurpääomalle ja työehtosopimuspolitiikka ovat naulanneet tuloerot pysyvästi maamme arkitodellisuuteen. Tuloerojen kasvu ei sinänsä ole uutinen, kyllästyneenä kansalainen voi vain todeta lukujen nousun. Kapitalistisen yhteiskunnan ainoana kannustimena toimii raha – rahan yhteys valtaan. Jos kaikilla olisi yhtenevät tulot, yritteliäisyys kärsisi ja yhteiskunta lamaantuisi, meille hoetaan. Vastuunalaiset tehtävät jäisivät ilman tekijöitä, koska niistä …

Suomi käyttää pakkotyötä velvoittaessaan ihmisiä etujen leikkausten uhalla. Työnhakusuunnitelmasta tai työehdoiltaan kohtuuttomasta työstä ei saa kieltäytyä. Pakkoyhteistyö on tuttua fasistisista järjestelmistä. Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksen (kyllä, Suomi on allekirj. sen) 4. artikkeli kieltää yksiselitteisesti kyseisen kaltaisen pakkotyön. Ja tilanne on 1990-luvun jälkeen ainoastaan pahentunut. Syksystä 2001 toimenpiteitä kiristettiin vielä lisää. Olemmeko todellakin natzi-Suomi? Pakkotyökielto on kääntynyt …

Havaitsin hiljattain, että vasemmistolaisen työväenliikkeen kannatuksen romahdus 1970-luvulla muistuttaa nykyistä tilannettamme. Syitä vajavaiseen kannatukseen on mahdollista löytää ainakin viidestä keskeisestä asiaryhmästä. Ensimmäinen, ja paljon porvarillisessa historiantutkimuksessa korostettuna ollut, asia on yhteiskunnan rakennemuutos. 1970-luvulla kasvanut kaupungistuminen ja maaseudun hävikki aiheutti osaltaan eri alueiden kehityserojen voimistumisen. Sama suunta on jatkunut sittemmin tasaisen tappavaan tahtiinsa. Tähän nitoutuu kansainvälistyminen, …

Hallitustoiminnan kritisointi ja kommentit henkilöpalvonnasta nostavat päätään mitä kauemmas puoluekokouksen herätysjuhlan kaltaisesta eufoorisuudesta edetään. Olen potenut sitä itsekin. ”Selvitessä” uudet näkökulmat avautuvat. Kansanedustaja Jyrki Yrttiahon puolueesta erottamisen vaatimus puoluehallituksen taholta on herättänyt keskustelua läpi puoluekentän. Vasemmistoliiton johdolla kuppi täynnä. ”…puoluehallitukseen tuotiin puolueen jäsentä koskeva erottamispäätös esityslistan ulkopuolelta kokouksen lopussa, jolloin oli jo valmiiksi kiire poistua …

Vallankumous ja demokratia ovat olleet läpi porvarillisen ideologian historian leimatut yhteensovittamattomiksi. Perusteluna on kuultu käsitys, että pieni kapinaryhmä asettaa pyrkimyksekseen räjäyttää demokraattinen valtiojärjestys ja hallitusvalta sekä pystyttää pienen ryhmän diktatuuri. Syyte eräänlaisesta punafasismista asetetaan vastakkain väitteen kanssa, että porvarilliset ideologit ja puolueet edustaisivat länsimaisen demokratian parhaita perinteitä, ollen vapauden puolustajina eturintamassa. Tälläiset näkemykset ovat vaikuttaneet …

Hyvät Toverit Yhteiskunta on nykyään paljon joustavampi kuin vajaa sata vuotta sitten. Mutta sen uusiutumisprosessi ei ole taattu. Yhä uudelleen kohtaamme taantumukselliset voimat, jotka meidän on aina uudestaan kukistettava. Kuohuva viha, kypsä pyrkimys parempaan ja halu vapautua menneisyydestä ajoi aikanaan myös vuoden 1918 kansan työtätekevän, enemmistön, vaatimaan muutosta. Porvarilliseen näennäisdemokratiaan tyytymättömät talonpojat ja liberaali älymystö …

Demokratian laajentaminen talouteen, vai tyytyminen nykyiseen poliittiseen demokratiaan? Valitsemmeko jatkossakin edustajat valitsemaan virkamiehiä ’edustamaan’, eli päättämään? Tiedostammeko me yhteiskunnan jäsenet harvalukuisen suurpääoman päätösvallan taloudellisessa päätöksenteossa? Yhä edelleen keskitytään laput ohimoilla korjaamaan, miten kukin, erilaisia epäkohtia, joista mitättömimmät saavat eniten julkisuutta kun samaan aikaan ”päättäjät” saavat ohjeita todellisten päättäjien juoksupojilta. Suunnanmuutosta ei ylhäältä haluta, jolloin epäkohdat …

Shakkimaailma on ehtinyt jo muutaman päivän totutella ajatukseen pelin historian ensimmäisestä skandinavisesta MM-haastajasta. Aiemmin shakkikruunun tavoittelu jäi, kuten sanotaan, hius’ karvan varaan, ja joku toinen pääsi haastamaan hallitsevan mestarin. Lontoossa pelattiin maaliskuun 14. ja huhtikuun 1. välillä kandidaattiturnaus, jonka voittajalle oli luvassa pääsy maailmanmestaruus otteluun istuvan shakkikuninkaan, Intialaisen Viswanathan Anandin kanssa. Yhä nuoremmaksi käyvässä lajissa …

Miten kävi eilispäivän idealistin, joka yhdessä yössä teki täyskäännöksen kääntymättä laisinkaan ja putosi laidan yli? Kansanedustaja Mikael Jungner katsoo ideologian historiaan kuuluvana ’yhden totuuden liikkeiden aikana’, ja häntä kiehtoo ajatus maailmasta aatteiden shoppauskeskuksena. Rehtinä ex-kokkarinuorena hän antaa harkittuja vastauksia Nykypäivän toimittajalle. Hän korostaa monipuolista ajatteluaan poroporvarille tyypilliseen tapaan. -Kaikki on epävarmaa ja suhteellista, hän sanoo. …

Tulevaisuus, jonka vasemmisto näkee mahdollisena, vapauttaa kansalaisen kalvavasta levottomuudesta ja epävarmuudesta huomisen suhteen. Työ, josta on tullut perustuslaillinen oikeus, muodostuu vapaaksi, ollen ei ainoastaan toimeentulon väline, vaan myös itsensä kehittämisen keino ja yhteiskunnallisen arvon mitta, ei yksin tuotannon muodossa, vaan osallistumisen tähden. Työn -ja tulonjako ovat oikeudenmukaiset, koska tuotantosuhteet ovat totaalisesti muuttuneet kansalaisten hyväksi. Toisin …

Opportunismin leviäminen, ”sovun” aikaansaaminen  työväenliikkeiden ja kapitalistisen järjestelmän kanssa on jälleen esillä julkisessa mediassa. Taantumukselliset voimat, kuten kokomusta, EK  ja muut kumppanit käyttävät kaikki tehokeinot jotka voivat. Kansalaiset ajetaan työväenluokan vapaustaistelua vastaan syytöksin ja moittein, milloin vedoten nationalismiin, milloin ”järkeen”, ”malttiin”, ja ”joustamiskykyyn”. Ihmiset vieroitetaan toisistaan lietsomalla eripuraa, ja samaan aikaan Jyrki Katainen kehtaa käyttää …