Yleinen

Kilpailukyvyn yleiskisat

03.03.2016, antonmerilainen

Nykyisen porvarillisen hallitusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on yritysten suorien palkkakustannusten ja sosiaalivakuutusmaksujen alentaminen työsopimuslain ja työtätekevien työehtojen heikennysten hinnalla. Kilpailukyvyn kolmiloikka – vai neliloikka? Harhauttavaa nimeä, ”kilpailukykyloikkaa”, työntekijöiden keskusjärjestön huippujohto ja hallitus käyttävät pyrkimyksissään saavuttaa ’nollasopimus’, sopimus, jolla varmistettaisiin palkkojen jäätyminen aloilleen. Lisäksi lomapäivien, lomarahojen ja sairausajan palkan leikkaaminen kuuluvat suunnitelmiin tavoiteltaessa tulonsiirtoa työtätekeviltä kapitalisteille, …

Lue kokonaan

Yleinen

Yhteisöllisyys ja järjestöt

23.02.2016, antonmerilainen

Viimeisten kahden, kolmenkymmenen vuoden aikana kollektiivinen (yhteisöllinen) toimintakulttuuri on hautautunut kuluttamisen ihanteen ja uralla etenemisen autuuden alle. Yksilöä korostetaan antamatta tueksi minkäänlaisia moraaliarvoja, jotka sitoisivat inhimillisen yhteiskunnan, yhteisön, yhteen. Suhtautumisesta ihmisen minän muodostumiseen kertoo muun muassa se, että nykyisin yleisjärjestöt eivät kykene järjestämään mielekkäällä tavalla sellaista harrastetoimintaa, jota tietyn alan erikoisjärjestöt eivät kykenisi taitavammin tarjoamaan. …

Lue kokonaan

Yleinen

Vuosi 2015 haastoi Kokkolan työttömät mutta myös antoi

02.12.2015, antonmerilainen

Joulukuu on alkanut ja vuoden viimeiset punnerrukset ovat kohta takana päin. Vuosi on pian päätöksessään. Kokkolan Työttömät Ry. on kokenut muutoksia ja lama-aika on haastanut toimintaamme. Olemme omalta osaltamme sopeutuneet tilanteeseen ja tehneet voitavamme työttömien ja muiden vähäosaisten hyvinvoinnin ja aktivoinnin eteen. Ruokailijoiden määrä on kasvanut huikeasti ja ruoka-apua jonottavien nuorten perheiden moninkertaistuminen kertoo karua …

Lue kokonaan

Yleinen

Työ on meidän – niin myös tulokset

02.12.2015, antonmerilainen

  Yhteiskunta käy sisäistä kamppailua yksilöllisyyttä korostavaa ahnetta aikakautta vastaan, jossa työtä organisoivat pääoman omistajat, aikakautta, jossa toimihenkilöt ja maanviljelijät, työläiset ja pienyrittäjät yritetään irtaannuttaa toisistaan.   Jos tahdomme rakentaa uuden, paremman Suomen, meidän tulee ymmärtää olevamme työn tekijöitä. Meillä on yhteiset edut. Pääoman omistajat ottavat määräysvaltaansa myös työn tulokset. Heillä on erilaiset edut kuin …

Lue kokonaan

Yleinen

Kolme toivetta: koulutus, työ ja julkinen sektori

15.11.2015, antonmerilainen

Työttömyys koskettaa edelleen yhä laajempaa väestöä, ei yksin alempaa sosiaaliluokkaa. Yliopisto -tai opistotason koulutuksen saaneet vanhemmat eivät voi tuudittautua lastensa aineellisen elämän varmuuteen. He eivät voi olla varmoja, että edes ahkeran opiskelun kautta heidän lastensa työnsaanti olisi turvattu. Tästä turhauttavasta tilanteesta nykyihmisillä on omakohtainen kokemus. Kaikesta huolimatta on silti muistutettava, että koulutus antaa välineet työnsaantiin …

Lue kokonaan

Yleinen

Mihin rikkaita tarvitaan?

15.11.2015, antonmerilainen

RIKKAAT laittavat vaivalla hankkimansa omaisuutensa meidän hyväksemme eteenpäin sijoittamalla ja luomalla työpaikkoja – tämä on kenties yleisin puolustuspuhe oikeiston taholta varakkaiden verottamista vastaan. Puhumattakaan siitä sosialistisesta ajatuksesta, että kansalaiset johtaisivat yhteiskuntaa itsenäisesti, ilman kapitalisteja. Mutta onko ”heidän” rahansa ensinkään heidän? Ja tarvitsemmeko todella rikkaita pitämään taloutta yllä? Ensin lienee oleellista tarkentaa, mitä tarkoittaa olla ”rikas”. …

Lue kokonaan

Yleinen

Marx ennen Marxia

21.10.2015, antonmerilainen

Karl Marxin varhaistuotannon tutkiminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noususuhteinen kapitalismin käydessä läpi jälleen yhtä taloudellista maksakirroosia, joka velkakirjojen suurkulutuksen ja teollisuuden ylituotannon seurauksena on jo akuutissa vaiheessa. Siksi minusta on aiheellista tutustua kirjaan, jonka löysin hiljattain paikalliselta kirpputorilta. Kyseessä on Reijo Wileniuksen, Marx ennen Marxia (Weilin+Göös 1966). Wilenius on ansioitunut kulttuurikeskustelija, Snellman-tutkija, sekä …

Lue kokonaan

Yleinen

”Talouden” kasvu vai kansan hyvinvointi?

23.09.2015, antonmerilainen

Koska eduskunnan enemmistö ei hyväksy suurpääoman omistamien tuotantovälineiden, pankkien jne. kansallistamista, on tyydytty talouden kasvupolitiikan harjoittamiseen. Taloudellisen vallan ollessa yhteiskunnassa pääomalla, ja poliittisen vallan porvaristolla, (jota pääoma ohjaa) toimii kasvupolitiikka viime kädessä pääoman ehdoilla. Vähäiset pyrkimykset tuoda suunnitelmallista ohjausta talouteen eivät pyri muuttamaan omistussuhteita. Ainoastaan silloin, kun yhteiskunta pääasiassa vastaa tuotannosta ja samalla yritys -ja …

Lue kokonaan

Yleinen

Piinatun jättiläisen taistelu

10.08.2015, antonmerilainen

Suurelle yleisölle tuntematon mestariteos, Pääoma, julkaistiin keväällä 1867. Brittiläinen kirjailija ja toimittaja, Francis Wheen kirjoitti Isaac Deutscher -palkinnon voittaneen Karl Marx -elämäkerran (1999). Myöhemmin häneltä ilmestyi  Marx’s Das Kapital: A biography, 2007 – Marxin Pääoma. Voimme siis todeta Wheenin olevan perehtynyt aiheeseen. Hänen Marxin elämäkerta tuo parhaiten esiin nimenomaan ihmisen myytin takaa. Monimuotoisen persoonan tausta avautuu …

Lue kokonaan

Yleinen

Kolmannen sektorin paineet

15.07.2015, antonmerilainen

Työvalmennuksen, työkokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan tehokkuus on vuosien mittaan testattu, ja tulokset ovat olleet eettisesti arveluttavia. ”Tilastojen puhdistus” on edennyt välttävästi ja yhä useammat te-toimiston asiakkaat tarvitsevat mielenterveyspalveluita ja hoitoonohjausta päihdeklinikoille. Mitä erilaisimpia tukipalveluja tarvitaan kipeästi, asunnottomuuden ja velkaongelmien lisääntyessä samaan aikaan yhteiskunnan paheksunnan ohessa. Työttömien yhdistyksissä toimivat työnohjaajat ovat jatkuvan paineen alla ja sairastumisen …

Lue kokonaan

Yleinen

Oikeamielinen köyhyys ja rakkauden luonne – osa 2

04.07.2015, antonmerilainen

-Halpamaisin herjaus jonka olen eläessäni kuullut! Naisen ääni kajahti vastaansanomattomasti. Angelo katseli neuvottomana kreivittären tuohtumuksesta punertuvia kasvoja. Hän  näki kasvojensa parranajopeilistä paistavan sairaanoloisen kalpeina. Kylkiluita aristi eikä matkasta toipuminen tuntunut helpottuneen. -Entä jos se sittenkin on totta, hän kysyi häivähdys pelkoa silmäkulmassaan. Hän yritti välttää katsekontaktia. Se tietäisi vain ongelmia. Lämmin pimeys oli laskeutunut kesähuvilan …

Lue kokonaan

Yleinen

Oikeamielinen köyhyys ja rakkauden luonne

26.05.2015, antonmerilainen

Tarjoutuneesta vaihtelusta ilahtuneina pariskunta astui palveluskuntaa vilisevään puutarhaan. -Kuinka kaunista täällä onkaan! huokaisi rouva Mertalotta. Hän asetteli näennäisen tietämättömänä purppuraa hamettaan, varsin tietoisena nilkkoihinsa kertyvistä hämmentyneistä katseista. Palazzo del Senatoren vieraat kaikkosivat kauemmas vanhan kenraalin saapuessa vastaanottamaan vieraansa. -Benvenuto! vanhus tervehti. Hänen pumpulin valkealla kauluspaidallaan hehkui tuore viinitahra, mutta huomion tästä vei hänen muhkea hopeinen …

Lue kokonaan

Yleinen

Taantumuksen vaalivoitto

20.04.2015, antonmerilainen

Keskustan arvokonservatiivit voittivat eduskuntavaalit Syvää huolta herättää suomalaisten tarve palata menneeseen, antaa valta poroporvarille joka verrattomalla keveydellä ilmoittaa joustot ylikansallisten suurpääoma-työnantajien hyväksi jatkuvan ja olevan maan etu. Vasemmiston vuosikymmenten takaisen kukistumisen jälkeen on vaaleista toiseen tarjoutunut kauan kaivattu mahdollisuus lyijynraskaaseen taantumukseen horrokseen. Kun Vasemmistoliitto päätti osoittaa tien ulos kriisistä, hylkäsivät äänestäneiden enemmistö tälläiset yltiöliberaaleiksi katsotut …

Lue kokonaan

Yleinen

Sosialismilla yksilöille vapaus

11.04.2015, antonmerilainen

Marxilaisuus ei ole moralismia, joka leimaa kapitalistit roistoiksi ja ihannoi työläisiä. Sen tavoitteena on ’tieteellinen’ teoria historiallisesta muutoksesta, jossa mikään hallitseva luokka ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono. Luokka on ’edistyksellinen’, mikäli se kykenee vielä kehittämään tuotantovoimia. Oikeudenmukaisuuttamme saattaa helpottaa tieto, että nykyinen riistojärjestelmä kupsahtaa tod.näk. viimeistään 2090 -luvulle tultaessa. Se näkee joka elää Sosialismi …

Lue kokonaan