Yleinen

Suomi 1917 – Valtalaki

13.10.2016, antonmerilainen

Suomen itsenäisyyden eräs ratkaisevimmista kamppailuista käytiin valtalaista. Valtalaki oli melkoinen myllerrys, minkä lukuisat pöytäkirjat, muistelmat ja tutkimukset osoittavat.Kysymys, oliko väliaikainen hallitus perinyt Venäjän suuriruhtinaalle kuuluneen vallan vallankumouksen jälkeen, nousi keskustelun kohteeksi sekä Venäjällä että Suomessa. Mikä olisi Suomen senaatin rooli jatkossa? Tehkäämme tiivistelmä itsenäisyyteen johtaneesta ajanjaksosta. Tsaarista saadaan tarpeeksi Venäjällä tapahtui helmikuussa 1917 vallankumous. Gregoriaanisessa kalenterissa …

Lue kokonaan

Yleinen

1,1 miljoonaa euroa yhteiskunnallisen kurjistumisen ylläpitoon

11.10.2016, antonmerilainen

Eduskunta on valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta osoittanut kuluvan vuoden budjetista erityisen 1,1 miljoonan euron määrärahan yskivän talousdemokratiavajeen oireiden hoitoon. Virallisesti määräraha kohdistetaan ”vähävaraisille”. Näin saadaan suuren yleisön sympatiapisteet kerättyä talteen. Kapitalismin kriisin leviämisestä Suomessa kertoo paljon, että valtio ei ole antanut vastaavaa tukea aiemmin huolimatta toiminnan suuresta yhteiskunnallisesta merkityksestä. Yhteiskuntarauhan säilyminen vaatii jälleen uusia ”lahjuksia”. Ruokajonot johtuvat …

Lue kokonaan

Yleinen

Työllisyyskatsaus lohduton – taistelu jatkuu

11.10.2016, antonmerilainen

Työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan elokuun lopussa oli laajan työttömyyden luvuilla puoli miljoonaa työtöntä. Näin työttömiä oli lähes sama määrä kuin vuotta aiemmin. Helmikuun teksti Myllypuron ruokajonosta oli vuoden 2016 ensimmäisiä isoja juttuja aiheesta. Kun lisäksi palkallaan elävät kituuttavat toimeentullakseen, on tilanne käynyt vakavaksi. – Päättäjät eivät nähtävästi korkeassa palkassaan ymmärrä, että miten pienellä …

Lue kokonaan

Yleinen

Kun toveri lähti – Varajärven ratkaisu

05.08.2016, antonmerilainen

Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri Marko Varajärvi ilmoitti hiljattain siirtyvänsä demarien jäseneksi. Asiasta innostunut oikeistomedia on pyrkinyt saamaan hajaannusta aikaiseksi. Taktiikka toimi odotettua laimeammin. Toive oli, että vasemmisto olisi suureen ääneen tuominnut Varajärven ’loikkauksen’, näin edesauttaen median viime aikaista kamppailua demarien puheenjohtajan, Antti Rinteen, kampeamiseksi valtaistuimeltaan. Toisin kävi; Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi tyynen asiallisesti, että jokainen …

Lue kokonaan

Yleinen

Shakki – Ajatusten vuorovaikutus

14.07.2016, antonmerilainen

Usein ”ajatteluun tottumattomat” aivot aiheuttavat tilanteita, jolloin ehdotetaan yhtä, toteutetaan toista ja samalla ajatellaan kolmatta vaihtoehtoa. Tämä ei tarkoita, että kyseiset aivot omaava olisi tyhmempi kuin muut. Hän vain ei ole vuorovaikutuksessa ajatustensa kanssa. Näin käy usein myös shakissa. Sosiaalisissa tilanteissa tämä aiheuttaa usein ongelmia ja sitä kutsutaan joskus ajattelemattomuudeksi. Shakissa puolestaan harkitusta siirrosta luopuminen pitkänkin …

Lue kokonaan

Yleinen

Työttömän kohtelusta – Pakkoyhteistyö

21.06.2016, antonmerilainen

Suomessa työvoimapalvelulaissa (10 c §) puhutaan ”oikeudesta” työnhakusuunnitelmaan. Oikeudesta puhuminen menettää kuitenkin pohjan, koska työtön ei voi kieltäytyä mainitusta yhteistyöstä ilman vahingollisia seuraamuksia itselleen. Oikeudet osoittautuvat mm. työttömyysturvan katkaisemisen myötä velvoitteiksi. Puhutaan työnhakijan ’laiminlyönneistä’. Pakkoyhteistyö ei mielestäni kuitenkaan kuulu sivistysvaltioon. Työttömien syyllistäminen, simputtaminen, keinotekoinen työttömyysturvan piiristä poistaminen ja etuuksien katkaisulla uhkailu ovat ihmisoikeusrikoksia. Pakollisuuden on …

Lue kokonaan

Yleinen

Palkansaaja – Palkkaorja

21.06.2016, antonmerilainen

Kapitalistisessa järjestelmässä päätösvalta on omistajien käsissä, ainoana motiivinaan voiton maksimointi. Maailmantalous kulkee ilman ohjausta anarkisesti palvellen ainoastaan maksimivoiton tavoittelua. Kun joku pääomaryhmittymä saavuttaa monopolin, kilpailu pysähtyy.   Yksityisten intressien yhteentörmäyksestä aiheutunutta kaaosta ilmentävät lamat ja työttömyys. Tätä järjestelmää pidetään porvarillisten talousteoreetikkojen piirissä parhaana yhteiskuntaa ohjaavana voimana.   Taloudellisen päätöksenteon ulkopuolelle jätetään valtava kansan enemmistö yksityisen …

Lue kokonaan

Yleinen

Demokratian edellytys – Sosialismi

03.06.2016, antonmerilainen

Vasemmistopuolueiden rivijäsenet ovat jälleen huolissaan sosialismin sanana hengissä pysymisestä. Kenties enemmän huolta tulisi herättää haluttomuus keskustella julkisesti kansallistamisen välttämättömyydestä. Vasemmistoliitto on esittänyt sentään pankkien valtiollistamista. Vastakkaisia käsityksiä vallitsee demarien kuin myös vassujen kesken siitä, miltä osin on tapahtunut kehitystä sosialismiin. Yleensä joko katsotaan erilaisten hyvien asioiden olevan sinänsä jo sosialismia — siis sosiaalisuus ja sosialistisuus …

Lue kokonaan

Yleinen

Yhteinen asiamme

01.05.2016, antonmerilainen

Kun aiemmin painotettiin pyrkimyksiä saada työntekijät ja työttömät kinastelemaan keskenään, niin nykyisin voi havaita tavoiteltavan lisäksi kunnan ja heikosti toimeentulevien ihmisten välien tulehtumista. Yhteiskunnalliset muutokset ovat menossa väärään suuntaan, jos palvelut kohdistuvat yksityistämisen toimesta jatkossa suuriin kaupunkeihin. Toimeentulon tasosta ja toimenkuvasta riippumatta ihmisten tulisi tuoda äänensä yhdessä esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Heillä joilla on taloudellinen valta, …

Lue kokonaan

Yleinen

Kilpailukyvyn yleiskisat

03.03.2016, antonmerilainen

Nykyisen porvarillisen hallitusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on yritysten suorien palkkakustannusten ja sosiaalivakuutusmaksujen alentaminen työsopimuslain ja työtätekevien työehtojen heikennysten hinnalla. Kilpailukyvyn kolmiloikka – vai neliloikka? Harhauttavaa nimeä, ”kilpailukykyloikkaa”, työntekijöiden keskusjärjestön huippujohto ja hallitus käyttävät pyrkimyksissään saavuttaa ’nollasopimus’, sopimus, jolla varmistettaisiin palkkojen jäätyminen aloilleen. Lisäksi lomapäivien, lomarahojen ja sairausajan palkan leikkaaminen kuuluvat suunnitelmiin tavoiteltaessa tulonsiirtoa työtätekeviltä kapitalisteille, …

Lue kokonaan

Yleinen

Yhteisöllisyys ja järjestöt

23.02.2016, antonmerilainen

Viimeisten kahden, kolmenkymmenen vuoden aikana kollektiivinen (yhteisöllinen) toimintakulttuuri on hautautunut kuluttamisen ihanteen ja uralla etenemisen autuuden alle. Yksilöä korostetaan antamatta tueksi minkäänlaisia moraaliarvoja, jotka sitoisivat inhimillisen yhteiskunnan, yhteisön, yhteen. Suhtautumisesta ihmisen minän muodostumiseen kertoo muun muassa se, että nykyisin yleisjärjestöt eivät kykene järjestämään mielekkäällä tavalla sellaista harrastetoimintaa, jota tietyn alan erikoisjärjestöt eivät kykenisi taitavammin tarjoamaan. …

Lue kokonaan

Yleinen

Vuosi 2015 haastoi Kokkolan työttömät mutta myös antoi

02.12.2015, antonmerilainen

Joulukuu on alkanut ja vuoden viimeiset punnerrukset ovat kohta takana päin. Vuosi on pian päätöksessään. Kokkolan Työttömät Ry. on kokenut muutoksia ja lama-aika on haastanut toimintaamme. Olemme omalta osaltamme sopeutuneet tilanteeseen ja tehneet voitavamme työttömien ja muiden vähäosaisten hyvinvoinnin ja aktivoinnin eteen. Ruokailijoiden määrä on kasvanut huikeasti ja ruoka-apua jonottavien nuorten perheiden moninkertaistuminen kertoo karua …

Lue kokonaan

Yleinen

Työ on meidän – niin myös tulokset

02.12.2015, antonmerilainen

  Yhteiskunta käy sisäistä kamppailua yksilöllisyyttä korostavaa ahnetta aikakautta vastaan, jossa työtä organisoivat pääoman omistajat, aikakautta, jossa toimihenkilöt ja maanviljelijät, työläiset ja pienyrittäjät yritetään irtaannuttaa toisistaan.   Jos tahdomme rakentaa uuden, paremman Suomen, meidän tulee ymmärtää olevamme työn tekijöitä. Meillä on yhteiset edut. Pääoman omistajat ottavat määräysvaltaansa myös työn tulokset. Heillä on erilaiset edut kuin …

Lue kokonaan

Yleinen

Kolme toivetta: koulutus, työ ja julkinen sektori

15.11.2015, antonmerilainen

Työttömyys koskettaa edelleen yhä laajempaa väestöä, ei yksin alempaa sosiaaliluokkaa. Yliopisto -tai opistotason koulutuksen saaneet vanhemmat eivät voi tuudittautua lastensa aineellisen elämän varmuuteen. He eivät voi olla varmoja, että edes ahkeran opiskelun kautta heidän lastensa työnsaanti olisi turvattu. Tästä turhauttavasta tilanteesta nykyihmisillä on omakohtainen kokemus. Kaikesta huolimatta on silti muistutettava, että koulutus antaa välineet työnsaantiin …

Lue kokonaan